Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Perheyhtiö Berner on ollut työhyvinvoinnin edelläkävijä jo vuosikymmeniä. Ihmistä kunnioittavat arvot ovat yhtiössä arkipäivää eivätkä vain juhlapuheiden korulauseita.

Berner Oy:n arvot ovat siivittäneet perheyhtiön tuloksekasta toimintaa jo 1880-luvulta alkaen. Aikaisempien sukupolvien aikaansaamat arvot ovat selkeät ja yksinkertaiset: työ, rehellisyys ja ihminen.

– Yrityksen perusta on työntekijöiden tekemä työ, jota ilman ei synny hyvinvointia. Kaiken toiminnan perustana puolestaan on rehellisyys suhteessa asiakkaisiin, päämiehiin ja sidosryhmiin. Ihmiset yrityksessämme ovat tasa-arvoisia tehtävistään riippumatta, toimitusjohtaja George Berner avaa arvojen sisältöä.

Arvojen toimivuuden puolesta puhuu se, että työntekijät viihtyvät yrityksessä: keskimääräinen työsuhdeikä on runsaat 11 vuotta.

Arvot eivät ole vuosikymmenten saatossa muuttuneet, vaikka työelämän muotitrendit ovat vaihtuneet tiuhaan tahtiin. 80-luvulla, kun arvoista alettiin yritysmaailmassa keskustella, konsultit soittelivat Bernerille ja tarjosivat apuaan arvojen keksimisessä.

– Konsultit halusivat väen väkisin uudistaa arvomme. Totesin jo silloin, että arvot ovat pysyviä, eikä niitä tarvitse muuttaa, Berner kertoo.

Arvot ohjaavat 530 työntekijää käsittävän perheyhtiön toimintaa, mikä näkyy arjessa muun muassa siten, että niin asiat kuin ongelmat hoidetaan ihmistä kunnioittavalla tavalla.

– Arvopohjaiseen johtamiseen kuuluu esimerkiksi se, että jokaisella berneriläisellä asemasta riippumatta pitää olla mahdollisuus onnistua työssään sekä se, että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti eikä pärstäkertoimen mukaan, henkilöstöpäällikkö Heli Rissanen sanoo.

Työhyvinvoinnin edelläkävijä

Berner on koko olemassaolonsa ajan ollut edelläkävijä henkilöstön hyvinvointiin liittyvässä asioissa. Yritys otti käyttöön pitkät äitiyslomat jo 50-luvulla ja vapaat lauantait saatiin ensimmäisten yritysten joukossa. Liikuntamahdollisuudet sekä terveydenhuolto lääkäreineen ja hammashuoltoineen järjestettiin jo vuosikymmeniä sitten kauan ennen kuin ne yleistyivät muissa yrityksissä.

– Aiemmin tarjosimme henkilöstölle ilmaiseksi erikoislääkäreiden määräämät toimenpiteetkin, mutta nykyään verottaja ei valitettavasti enää hyväksy sitä, Berner harmittelee.

Varsinaisia koko yhtiötä kattavia työtyytyväisyyskyselyjä Bernerillä ei tehdä, mutta kolmen vuoden välein joka osastolle järjestetään omat terveystarkastukset, joiden yhteydessä tarkastellaan muun muassa työyhteisön toimivuutta.

– Meillä on talon sisällä hyvin erilaista toimintaa kuten myyntiosastot, logistiikkatoiminnot sekä kolme tuotantolaitosta. Osastokohtaisen palautteen avulla saamme yksityiskohtaista tietoa työyhteisön toiminnasta ja pystymme kohdentamaan tarvittavat toimenpiteet oikeaan paikkaan, Rissanen kertoo.

Pienessä ryhmässä tehdyt kyselyt kannustavat Rissasen mielestä myös vastaamaan vastuullisemmin, sillä esille tuleviin epäkohtiin puututaan ja niistä keskustellaan osastolla.

Voitonjako henkilöstölle

Yksi arvostetuimmista henkilökuntaeduista on voitonjako, joka aloitettiin kokeiluluontoisesti jo vuonna 1946. Siitä lähtien yhtiön voitosta on jaettu henkilökunnalle joka vuosi 10 prosenttia. Maksettava palkkio määräytyy suhteessa työntekijän palkkaan. Palkkio koskee kaikkia muita paitsi provisiopalkkauksen piirissä olevia henkilöitä.

– Viimeisten 25 toimitusjohtajavuoteni aikana vain kaksi kertaa henkilökunta on saanut alle kuukauden palkan voitonjakona. Muina vuosina jaettavaa on riittänyt runsaan kuukauden palkan ja parhaina vuosina jopa yli kahden kuukauden palkan verran, Berner kertoo.

Ne kaksi huonompaa vuotta olivat pankkikriisivuosi 2008 sekä 90-luvun alun lamavuodet, jolloin yrityksiä kaatui ja ihmisiä lomautettiin ja irtisanottiin useissa yrityksissä.

– Näin vaikeinakin vuosina teimme töitä täyttä päivää ja pystyimme jakamaan voitosta kolmen viikon palkan, Berner sanoo.

Vastaavaa systeemiä Berner ei Suomessa tunne. Hän pitää tärkeänä sitä, että laskentaperusteet ovat kaikkien tiedossa.

– Meillä on taatusti yksinkertaisin palkkiosysteemi. Henkilöstö tietää täsmälleen, paljonko se saa voitosta. Useiden yritysten palkkiojärjestelmät ovat niin monimutkaisia, ettei niiden laskentaperusteista saa selvää.

Tuloksenjako myös motivoi työntekijöitä säästäväisyyteen, sillä mitä parempi tulos sen isompi voitto-osuus.

Urasuunnittelua senioreille

Bernerillä työntekijöiden jaksamisesta on aina pidetty huolta. 2000-luvun puolivälissä yritys lähti kehittämään erityistä ikäohjelmaa, jonka yhtenä osana on senioriohjelma.

– Nykyisessä muodossaan senioriohjelma aloitettiin vuonna 2010, ja sen piiriin kuuluu tällä hetkellä 53 henkilöä. Ohjelman tarkoituksena on mahdollistaa se, että ihmiset jaksavat pidempään töissä ja tekevät samalla tuottavaa ja mielekästä työtä, Rissanen kertoo.

Senioriohjelmaan kuuluvat muun muassa urasuunnittelu, seniorivapaat ja yksilölliset terveystarkastukset. Kehityskeskustelujen yhteydessä esimies tekee yli 55-vuotiaan työntekijän kanssa työurasuunnitelman, jossa mietitään ikääntymiseen liittyviä haasteita, hiljaisen tiedon jakamista sekä mahdollisuuksia, joita yritys voi tarjota jaksamisen tueksi.

Ohjelman tärkeänä osana ovat henkilökohtaiset terveystarkastukset, joihin työterveyshuolto kutsuu 58 vuotta täyttäneet. Tarkastuksen yhteydessä työntekijälle laaditaan yksilöllinen fyysistä toimintakykyä ylläpitävä työkykyohjelma. Ohjelman noudattaminen oikeuttaa ylimääräisiin seniorivapaisiin.

– Haluamme palkita ihmisiä, jotka pitävät omaehtoisesti itsestään huolta. 58 vuotta täyttänyt saa vuodessa viisi ja 61 vuotta täyttänyt kahdeksan ylimääräistä seniorivapaapäivää, Berner kertoo.

Vapaiden tarkoituksena on auttaa henkilöä palautumaan myös lomien välillä, ja vapaita onkin käytetty ahkerasti.

Ulkopuolista tunnustusta

Senioriohjelma on tuottanut tulosta, sillä eläkkeelle siirtymisikä on Bernerillä noussut.

– Ohjelman alkaessa eläkkeelle siirryttiin 63-vuotiaana, kun eläkkeelle siirtymisikä on nyt 64,5 vuotta, Berner sanoo.

Yhtiöllä on käytössään myös työvoimapankki, johon eläkkeelle siirtyneet voivat ilmoittautua. Pankki tarjoaa eläkeläisille lyhytaikaisia sijaisuuksia talon eri tehtäviin.

– Monet eläkkeelle siirtyneet ovat ilmoittautuneet pankkiin ja tulevat mielellään tekemään keikkaa, Rissanen kertoo.

Onnistunut senioriohjelma on huomattu myös talon ulkopuolella, sillä yhtiö sai tammikuussa Suomen työelämäpalkinnon, jonka takana on Sitran ja sosiaali- ja terveysministeriön perustama Työelämäpalkinnon rahasto. Palkinto jaetaan toiminnasta tai innovaatiosta, joka on tukenut ikääntyneiden työhyvinvointia ja työssä jaksamista.

– Arvostamme palkintoa erittäin paljon. Se on tunnustus työstä, jota olemme tehneet johdonmukaisesti vuosikymmeniä työhyvinvoinnin ja työssä viihtymisen parantamiseksi, Berner toteaa.